Monimuotoiset perheet

Kirjava vaihtoehtomaailma

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus on normaali ja arkipäiväinen asia pelimaailman kulttuurissa. Perheyksiköt eivät ole heteronormatiivisen avioliiton tai suvun kautta määrittyviä. Lapsia kasvattaa koko kylä ja ottolapset ovat tavallisia. Sukupuoli ei rajoita parisuhteen muodostamista, perimistä ja ammatinvalintaa. Maailma on hyvin hyväksyvä ja moninainen, ja pelaajilla on hyvin vapaat kädet ilmaista hahmoaan. Pelin maailmassa homo- ja transfobiaa ei ole olemassa.

Kristillinen avioliitto on vapaaehtoinen vaihtoehto kansanperinteeseen kuuluvien rituaalien rinnalla. Koska liittojen virallistaminen ei ole pakollista, "susiparin" käsitettä ei tunneta. Myös eettinen monisuhteisuus on tavallista. Hahmonkirjoituksessa on LGBTIA+ teemoja sisällyttävä lähestymistapa, jossa hahmot ja perheet tarinoineen luodaan monimuotoisiksi ja kirjaviksi.

Jotkin hahmot on etukäteen kirjoitettu miehiksi ja naisiksi, jotkut taas muunsukupuolisiksi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä toiveistasi hahmon sukupuolen ja romanttisen suuntautumisen suhteen. Muutoksia hahmoihin voidaan helposti tehdä.

Yhteisöt ja elinkeinot

~1885, autonomian aikaan Venäjän vallan alla

Mäenpään talo

Utuniemi on melko tasaista seutua, mutta jonkin matkan päässä kylän keskustasta kohoaa mäkinen pelto, jonka laella nököttää uudenkarhea, punainen talo. Talon alkuperäinen nimi on paperilla jotain muuta, mutta kaikki, myös nykyiset asukkaat, viittaavat paikkaan Mäenpäänä.

Talon rakennuttaja ja entinen isäntä, Eino Vahterinen, kuoli vajaa vuosikymmen sitten. Hän jätti jälkeensä kaksi perillistä, sisarukset Annan ja Heddan. Perheettömät, aikuistuvat lapset eivät kuitenkaan halunneet jättää isänsä taloa tyhjilleen, vaan päättivät asuttaa sen ja ottaa talouden jakajiksi samanikäisiä ystäviään. Talo on jokseenkin omavarainen, ja kaikki asukkaat tuovat leipää yhteiseen pöytään myös omien ammattiensa kautta. Tilan muutamien eläinten hoidosta vastaavat pääosin Hedda sekä Aino-piika.

Ekbergin lasitehdas

Jo 1700-luvulla perustettu lasitehdas on toiminut elinkeinona monelle utuniemeläiselle ja naapurikyläläisille tähän päivään asti. Lähellä Utuniemeä naapurikylän puolella sijaitsevan lasitehtaan yhteydessä toimii oma saha, mylly, veneenveistämö ja telakka. Monet lasitehtaan työntekijät asuvat tehtaan yhteydessä olevissa asunnoissa. Noin viisi vuotta sitten tehtaalla on lähtenyt menemään aiempaa huonommin, liekö maailmanmarkkinoiden tilanteen ja teknologian muuttumisen takia. Tehtaalla valmistetaan monenlaisia pulloja ja lasiastioita sekä ikkunalasia.

Pujon Höyrysaha Oy

Yksi Suomen ensimmäisistä höyrykoneella toimivista sahoista, Pujon saha, on perustettu kolmisenkymmentä vuotta sitten Utuniemelle. Saha sijaitsee hyvällä paikalla jokisuussa sataman lähellä. Jokea pitkin uitetut tukit saadaan helposti sahalle jalostukseen ja valmis sahatavara lähetettyä merta pitkin myytäväksi ulkomaille. Ottilia Pujo omistaa tällä hetkellä isoimman osuuden sahasta, ja aikoo lähiaikoina laajentaa sen toimintaa. Saha, satama ja laivaliikenne työllistävät useita Utuniemen ja lähikylien asukkaita.

Aarniston kartano

Aarniston kartanon mailla sijaitsee kolme suurta taloa, joista Aarnisto on merkittävin. Pihan navettaan mahtuu lähes sata lehmää, ja tilalla ollaan juuri käynnistämässä meijerin toimintaa. Varakkuudestaan huolimatta Aarniston kartanon isäntäväki ei ole pariin sukupolveen ollut aatelista sukua. Myös muut kartanon maiden talot ovat talonpoikien hallussa. Kartano työllistää useita ihmisiä, joista muutamat ovat juhlimassa myös helavalkeilla.

Utuniemen kylä

Keskeisellä sijainnilla Utuniemen kylänraitilla sijaitsee Ville Valokan pitämä kievari, jossa on jatkuvasti enemmän tai vähemmän liikennettä. Kievarissa on totta kai myös vakioasiakkaita ja -asukkaita, jotka Ville ja hänen työntekijänsä Lyyti tuntevat hyvin. Kylältä löytyy myös kauppa (vaihtelevalla valikoimalla) sekä pieni apteekkarin tukkuliike. Sepän paja on kauimmaisena kylänraitilla Karhun saarelle päin; hieman tympeän kävelymatkan päässä, mutta minkäs teet.

Karhun talo toimi ensimmäisenä kansakouluna pitkään ennen uuden koulurakennuksen valmistumista. Uusi koulu on kylän keskustassa ja se otettiin käyttöön noin viisi vuotta sitten. Jos utuniemeltä mielii jatko-opiskelemaan, lähimmät oppikoulut ja lyseo löytyvät Oulusta. Kylän koulurakennuksen toisessa päädyssä sijaitseva kirjasto on vielä uudempi kuin koulu ja sen valikoima kasvaa koko ajan.

Utuniemen kunnantalo on melko pieni. Se on myös melko kolkko rakennus, ja kuntakokous kokoontuukin useimmiten Valokan kievarissa. Kunnanvaltuustossa aktiivisimpina jäseninä torppareiden lisäksi toimivat Samuel Kirvesaho ja Juhani Aarnisto.

Kirkoton pitäjä

Utuniemellä ei ole kirkkoa. Alun perin kirkko yritettiin rakentaa kylän keskustaan torin laidalle, mutta asiassa ei päästy pitkälle. Heti rakennuksen alkuvaiheessa vaikutti siltä, että henkimaailman väki ei hyväksynyt kirkon rakentamista sille valitulle paikalle. Joka yö kaikki päivän aikana rakennettu romahti ja aamulla jouduttiin aloittamaan alusta. Kun tätä oli jatkunut lähes kuukauden päivät, päättivät utuniemeläiset asettaa kirkon rakennuskiven rekeen, jota veti kaksi härkää. Härkien annettiin kulkea vapaasti ja siihen, mihin ne pysähtyisivät, rakennettaisiin kirkko. Härät seisahtuivat vasta naapuripitäjässä Olhavalla.